keskiviikko 10. lokakuuta 2018
#5 Uutta ja uuvuttavaa
Kenttähevonen? Sänkkäriä? Puomeja? Kyllä! Kaikkea oli tänään yhtenä päivänä. Harjoittelimme tänään ratoja tulevaan sunnuntaihin kisoja varten. Saatiin tänään taas kuvaaja ja nyt on ollutkin hyviä ilmoja, kenttä on sulannut eikä ole enään niin kova. Tänään siis päästiin vihdoin ottamaan kunnon harjoitus radan ratsastamiseen. Siitä laitan linkin postauksen lopuksi josta pääsee näkemään meidän menoa. Videon laatu on todella surkeaa mutta pääasia että siitä selvää saa! Vesku sai tänään myös puomiharjoitusten jälkeen leikkiä kenttäratsua ja ylitettiin jopa banketti! Käytiin myös pellolla loppukäynneillä tutustumassa kenttäesteisiin sekä viereiseen peltoon. En voisi tällä hetkellä tyytyväisempi olla!
Veskulla on hiukan jalat ottaneet turvotusta treenistä mutta se on näin alkutekijöissä ihan normaalia kun pitkä aika on ollut ilman mitään treeniä. Vllä on silti ihan käsittämätön kunto ja lihaksisto vaikka se ei olekaan ollut treenissä. Nyt jännittämään viikonloppua ja sen tuomia kilpailuja! Päivitän linkin kun saan videon toimimaan!
#4 Irrottelua!
Moni on varmaan huomannut että vähemmän Veskulla tulee hypittyä esteitä? No se syy siihen on se, että katsellan hitaasti, mihin me erikoistutaan ajan kuluessa. Nyt olen parina kertana kokeillut muutamia kertoja hypätä paria estettä Vn kanssa ja olen kyllä huomannut sen siitä nauttivan vaikkei se vielä varsinaisesti mitään osaakkaan. Jos Veskulla vain jalat kestäisi varsinaista treenikäyttöä niin voi paljon olla mahdollista että alamme treenaamaan sitten tavoitteellisesti molempia lajeja. Mutta aika näyttää!

Meidän pieni ratsastus nyt meni sitten siihen että päätin Veskun kanssa hypätä muutamia esteitä että saatiin purettua siltä ylimääräinen virta pois. Se sai yhden vapaapäivän ja keräsi ihan älyttömän määrän energiaa. Vesku ei mennyt lainkaan avuille, se kulki lapa edellä ja sähelsi minkä jousi. No sitten arvelin että voisi olla ihan kivaa Veskullekin vähän kokeilla uutta joten hypättiin sitten part hypyt. Olin todella yllättynyt siitä ettei Vn jalat olleet minään hypyn jälkeen. Tietenkin säännöllinen hoitaminen ja kylmääminen ennalta auttaa ja ehkäisee komplikaatioita. No miten mie sitten kylmätään Vn jalat? Ihan vain vedellä letkuttaen, lumella ja linimentillä. Kaikista varmin tehohan tulee, kun jalan ensin letkulla kylmää ja pesee ja siihen päälle laittaa lumikääreen ja linimentin alle. Tässä tapauksessa ei saa lumikäärettä pitää kun 10min korkeintaan koska linimentti tuplaa tehon.
Joka tapauksessa Vesku pelasi lopuksi sitten energian purun jälkeen hyvin ja päätin lopettaa hyvään jotta jää miellyttävä treenikerta taakse. Kilpailut ovat nyt 14.10. joten kerkesin ihan hyvin treenaamaan niihin! Onneksi! Yritän tähän loppuun vielä linkittää muutaman videon meidän menosta!

Meidän pieni ratsastus nyt meni sitten siihen että päätin Veskun kanssa hypätä muutamia esteitä että saatiin purettua siltä ylimääräinen virta pois. Se sai yhden vapaapäivän ja keräsi ihan älyttömän määrän energiaa. Vesku ei mennyt lainkaan avuille, se kulki lapa edellä ja sähelsi minkä jousi. No sitten arvelin että voisi olla ihan kivaa Veskullekin vähän kokeilla uutta joten hypättiin sitten part hypyt. Olin todella yllättynyt siitä ettei Vn jalat olleet minään hypyn jälkeen. Tietenkin säännöllinen hoitaminen ja kylmääminen ennalta auttaa ja ehkäisee komplikaatioita. No miten mie sitten kylmätään Vn jalat? Ihan vain vedellä letkuttaen, lumella ja linimentillä. Kaikista varmin tehohan tulee, kun jalan ensin letkulla kylmää ja pesee ja siihen päälle laittaa lumikääreen ja linimentin alle. Tässä tapauksessa ei saa lumikäärettä pitää kun 10min korkeintaan koska linimentti tuplaa tehon.
Joka tapauksessa Vesku pelasi lopuksi sitten energian purun jälkeen hyvin ja päätin lopettaa hyvään jotta jää miellyttävä treenikerta taakse. Kilpailut ovat nyt 14.10. joten kerkesin ihan hyvin treenaamaan niihin! Onneksi! Yritän tähän loppuun vielä linkittää muutaman videon meidän menosta!
sunnuntai 7. lokakuuta 2018
#3 Talvisia terveisiä!
Hei vain jälleen kaikille!
Meitä on alkanut nyt pakkaset ja ensilumet piinaamaan. Vesku sai hokit lauantaina 6.7. ja perjantainahan se satoi sitten reilu 5cm lunta! Voi sitä päivitysten määrää mitä oli somessa sinä päivänä! Ja niitä autojen kolareita ja ulos-ajoja.. Ei uutisissa juuri muuta ollutkaan.
No mutta sitten asiaan! Vesku sai to-pe olla ihan rauhassa liukkaan kelin takia kun odoteltiin hokkeja. Sillä oli vähän kerännyt nestettä jalat mutta onneksi reilulla kylmällä päästiin senkin yli. Tänään, 7.10. sitten nousin taas selkään.
Kuvathan on surkea laatuisia, snapchat on ollut erittäin hyvä ja fiksu siinä mielessä että sillä niitä kuvia tulee otettua! Mutta ei se mitään. V on saanut jo parin kuukauden aikana ihan mukavasti lihasta ja se vaikuttaa todella tyytyväiseltä oloonsa. Aina se tulee portille mielellään korvat höröllä vastaan ja lähtee mielellään töihin. Tämän päivän teemana oli sitten pientä kouluvääntöä tehdä kentällä ja kevyesti ravailla kun pohja on tosi kova ja tilsat oli pahemmat kun minun korkkareissa korot! Joka tapauksessa, V oli aivan loistava ratsastaa, se pysyi kuulolla, pohkeet meni läpi ja oli hyvin herkällä tuulella. Kaikki avut menivät läpi ja työskentely oli todella miellyttävää.
Olen nyt käyttänyt Veskulla gramaaneja ja todennut ne erittäin hyväksi avuksi koulutusta. Saan sen laskemaan pään ja rentoutumaan paljon paremmin kuin pelkällä normaalilla ohjalla. V toimii paljon paremmin apu-ohjalla ja se jaksaa kuunnella paremmin kun se saa rentoutettua itsensä ja se voi kulkea rennommin. Gramaanit on auttaneet myös siihen että V kantaa itseään jo pieniä hetkiä itse. Veskulla on alkanut välillä jäämään myös jarrut kiinni mutta kuolainta en vaihda missään nimessä. Kolmipala on ollut hyvä enkä halua Vstä kovasuista. Tänään tuli myös kattava "postaus" Instagramiin tästä päivästä. Voisin joku päivä raahata tallille jonkun kuvaamaan meidän ratsastusta!
Kilpailut myös siirrettiin viikolla koska nämä lumisateet pilasi kentän ja ratsastus mahdollisuudet. Toivottavasti nyt saataisiin pidettyä ne! Hyvin vähän nyt jaksan kirjoittaa tänne, olen todella väsynyt pitkän työviikonlopun ja iltatallin jälkeen.
Postaus jäi lyhyeksi tällä kertaa, mutta ensikertaan! Muistathan kurkata meidän Instagram-tilin @veskujahenna!
Meitä on alkanut nyt pakkaset ja ensilumet piinaamaan. Vesku sai hokit lauantaina 6.7. ja perjantainahan se satoi sitten reilu 5cm lunta! Voi sitä päivitysten määrää mitä oli somessa sinä päivänä! Ja niitä autojen kolareita ja ulos-ajoja.. Ei uutisissa juuri muuta ollutkaan.
No mutta sitten asiaan! Vesku sai to-pe olla ihan rauhassa liukkaan kelin takia kun odoteltiin hokkeja. Sillä oli vähän kerännyt nestettä jalat mutta onneksi reilulla kylmällä päästiin senkin yli. Tänään, 7.10. sitten nousin taas selkään.
Kuvathan on surkea laatuisia, snapchat on ollut erittäin hyvä ja fiksu siinä mielessä että sillä niitä kuvia tulee otettua! Mutta ei se mitään. V on saanut jo parin kuukauden aikana ihan mukavasti lihasta ja se vaikuttaa todella tyytyväiseltä oloonsa. Aina se tulee portille mielellään korvat höröllä vastaan ja lähtee mielellään töihin. Tämän päivän teemana oli sitten pientä kouluvääntöä tehdä kentällä ja kevyesti ravailla kun pohja on tosi kova ja tilsat oli pahemmat kun minun korkkareissa korot! Joka tapauksessa, V oli aivan loistava ratsastaa, se pysyi kuulolla, pohkeet meni läpi ja oli hyvin herkällä tuulella. Kaikki avut menivät läpi ja työskentely oli todella miellyttävää.
Olen nyt käyttänyt Veskulla gramaaneja ja todennut ne erittäin hyväksi avuksi koulutusta. Saan sen laskemaan pään ja rentoutumaan paljon paremmin kuin pelkällä normaalilla ohjalla. V toimii paljon paremmin apu-ohjalla ja se jaksaa kuunnella paremmin kun se saa rentoutettua itsensä ja se voi kulkea rennommin. Gramaanit on auttaneet myös siihen että V kantaa itseään jo pieniä hetkiä itse. Veskulla on alkanut välillä jäämään myös jarrut kiinni mutta kuolainta en vaihda missään nimessä. Kolmipala on ollut hyvä enkä halua Vstä kovasuista. Tänään tuli myös kattava "postaus" Instagramiin tästä päivästä. Voisin joku päivä raahata tallille jonkun kuvaamaan meidän ratsastusta!
Kilpailut myös siirrettiin viikolla koska nämä lumisateet pilasi kentän ja ratsastus mahdollisuudet. Toivottavasti nyt saataisiin pidettyä ne! Hyvin vähän nyt jaksan kirjoittaa tänne, olen todella väsynyt pitkän työviikonlopun ja iltatallin jälkeen.
Postaus jäi lyhyeksi tällä kertaa, mutta ensikertaan! Muistathan kurkata meidän Instagram-tilin @veskujahenna!
keskiviikko 3. lokakuuta 2018
Lokakuu ja kisat!?
Hei taas kaikille!
Lokakuu on lähtenyt käyntiin hyvillä ratsastelu-ilmoilla mutta kokoajan se ilma kylmenee entisestään. Vesku on nyt 5 päivää asunut uudella tallilla ja asettunut hyvin taloksi. Uusi ympäristö ei juurikaan enään hermostuta ja uudet heppakaverit vieressä on olleet varmasti suurimmassa roolissa kotiutumista. On ollut hiukan hakemista sopivan ruokintamäärän suhteen kun se on tottunut tiettyyn ruokamäärään melkein koko elämänsä ajalla. Mutta suurimmaksi osaksi kaikki on mennyt täysin suunnitellusti, ilman kompromisseja tai muutakaan! Eli olen siis tyytyväinen!
Kuvat ei ole tällä hetkellä täysin hyvää laatua joten tästäkin kuvasta huomaa että on nyt snapchatilla otettu, mutta kuvia kuitenkin jonkin verran on! Eli tämä kuva on muutama päivä takaperin. Kuten sen ilmeestä voidaan päätellä että ei paljoa paikan vaihto tunnu häntä stressaavan! V on ollut nyt parina päivänä ihan miellyttävä ratsastaa, kuuntelee apuja mutta välillä mennään aivan jotain muuta kun suorassa! Pää huitelee omia reittejä, jalat menee solmussa, lapa edellä. Mutta eihän me tässä vaiheessa haeta vielä täydellistä, eikä täydellistä nyt edes voi missään vaiheessa vaatia. Keneltäkän.
Vempulan kanssa tänään mentiin hiukan puomityöskentelyä normaalin läpiratsastuksen jälkeen. Nostin myös ensimmäiset laukat aivotärähdyksen jälkeen! Hyvä me! Tosin, laukka ei kaunista vielä ole. Juurikin yllämainittua... (pää vinossa, koko elukka vinossa) Ja puomiharjoituksen innolla ja nojalla sitten innostuin ja rohkaistuin ilmoittamaan meidät harjoituskilpailuihin la 6.10.2018 puomiluokkaan! Kun vaan saisin sen menemään ihan rauhallisesti ilman kopsauksia niin olen tyytyväinen, eli tavoite saavutettu! Katotaanpa sitten lauantaina uudelleen miten me tämä tavoite saavutettiin.
No sitten myös Veskun lisäksi nyt olen ratsastanut yhtä tallin ponia kaverin avuksi. Tätä olisi myös luvassa sitten pari viikkoa. Eli kyseessähän on Rex niminen kilparuuna, ja voin sanoa että olen totaalisen hukassa sen selässä! siitä on monta vuotta kun olen viimeksi tuupannut kunnolla koulua saatika ratsastanut muulla hevosella kun Veskulla tai Jannalla. Tämän päivän teemana oli sitten vähän kokeilla avotaivutusta. Poni kyllä osaa mutta kuski on hukassa.. Rex nyt varmaan jonkun verran saattaa sivuroolissa esiintyä blogissa sen aikaa kun sitä treenaan ja ratsastan. Uskoisin myös että paljon Rexin omistajan kanssa kuitenkin touhutaan joten tulee varmaan esiintymään joissakin määrin! Tähän alle vielä pätkä ravityöskentelyä.
Lokakuu on lähtenyt käyntiin hyvillä ratsastelu-ilmoilla mutta kokoajan se ilma kylmenee entisestään. Vesku on nyt 5 päivää asunut uudella tallilla ja asettunut hyvin taloksi. Uusi ympäristö ei juurikaan enään hermostuta ja uudet heppakaverit vieressä on olleet varmasti suurimmassa roolissa kotiutumista. On ollut hiukan hakemista sopivan ruokintamäärän suhteen kun se on tottunut tiettyyn ruokamäärään melkein koko elämänsä ajalla. Mutta suurimmaksi osaksi kaikki on mennyt täysin suunnitellusti, ilman kompromisseja tai muutakaan! Eli olen siis tyytyväinen!
Kuvat ei ole tällä hetkellä täysin hyvää laatua joten tästäkin kuvasta huomaa että on nyt snapchatilla otettu, mutta kuvia kuitenkin jonkin verran on! Eli tämä kuva on muutama päivä takaperin. Kuten sen ilmeestä voidaan päätellä että ei paljoa paikan vaihto tunnu häntä stressaavan! V on ollut nyt parina päivänä ihan miellyttävä ratsastaa, kuuntelee apuja mutta välillä mennään aivan jotain muuta kun suorassa! Pää huitelee omia reittejä, jalat menee solmussa, lapa edellä. Mutta eihän me tässä vaiheessa haeta vielä täydellistä, eikä täydellistä nyt edes voi missään vaiheessa vaatia. Keneltäkän.
Vempulan kanssa tänään mentiin hiukan puomityöskentelyä normaalin läpiratsastuksen jälkeen. Nostin myös ensimmäiset laukat aivotärähdyksen jälkeen! Hyvä me! Tosin, laukka ei kaunista vielä ole. Juurikin yllämainittua... (pää vinossa, koko elukka vinossa) Ja puomiharjoituksen innolla ja nojalla sitten innostuin ja rohkaistuin ilmoittamaan meidät harjoituskilpailuihin la 6.10.2018 puomiluokkaan! Kun vaan saisin sen menemään ihan rauhallisesti ilman kopsauksia niin olen tyytyväinen, eli tavoite saavutettu! Katotaanpa sitten lauantaina uudelleen miten me tämä tavoite saavutettiin.
No sitten myös Veskun lisäksi nyt olen ratsastanut yhtä tallin ponia kaverin avuksi. Tätä olisi myös luvassa sitten pari viikkoa. Eli kyseessähän on Rex niminen kilparuuna, ja voin sanoa että olen totaalisen hukassa sen selässä! siitä on monta vuotta kun olen viimeksi tuupannut kunnolla koulua saatika ratsastanut muulla hevosella kun Veskulla tai Jannalla. Tämän päivän teemana oli sitten vähän kokeilla avotaivutusta. Poni kyllä osaa mutta kuski on hukassa.. Rex nyt varmaan jonkun verran saattaa sivuroolissa esiintyä blogissa sen aikaa kun sitä treenaan ja ratsastan. Uskoisin myös että paljon Rexin omistajan kanssa kuitenkin touhutaan joten tulee varmaan esiintymään joissakin määrin! Tähän alle vielä pätkä ravityöskentelyä.
torstai 27. syyskuuta 2018
Blogin avaus!
Hei ja tervetuloa uuden blogin pariin!
Täällä ruudun toisella puolella kirjoittelee joillekin tuttu ja suurimmalle osalle uusi tyyppi! Olen kirjoittanut mm. Ratsastus Finaaliin -blogia, jonka päätähtenä toimi jo vihreämmillä niityillä laukkaava Pyry. Hän oli lopetettaessa 18-vuotias ja ehti elämänsä aikana olla menestyvä ravihevonen sekä menestyvä esteratsu. Pyry nukkui ikiuneen 3/2016. Hyvin paljon opin tältä hevoselta, mitä on olla hevosenomistaja vaikken sitä koskaan varsinaisesti omistanutkaan sekä opin myös paljon, mitä teen nykypäivänä oisin. Kerkesimme kilpailla Pyryn kanssa kaksi vuotta aktiivisesti ja treenautua.
Tällä hetkellähän asustan Sodankylässä (vieläkin..) ja opiskelen merkonomi-linjalla. Aloitin alusta nyt 2018 syksyllä, olen siis yhden vuoden jo käynyt surkealla menestyksellä vuona 2016 koulua, mutta eihän vasta 18 vuotta täyttäneellä koulunkäynti kiinnosta! Joka tapauksessa, elämässäni on kerennyt tapahtua paljon asioita. Tällä hetkellä olen onnellisesti kihloissa, minulla riittää töitä omalta alaltani, minulla on ja pysyy hevosharrastus (siitä eempänä...), minulla on ihastuttava kissa-tyttö sekä komea poika-koiranpentu!
Myös paljon muuta on tapahtunut! Tässä muutaman vuoden välissä minulla on kerennyt olla kyllä hevosia. Mutta NYT! Näin muutamien vuosien jälkeen olen vihdoin löytänyt itselleni ystävän. Ystävän, joka vei sydämen ensimmäisellä kosketuksella. Tuo iso, kiltti ja lempeä katseinen jättiläinen käveli tarhassa minua vastaan. Sen kiltti katse sai kaiken arkihuolen pois. Noudin sen tarhasta ja rapsutin sitä kunnes lökkäsin satulan selkään ja kävin ensimmäisen ratsastukseni sillä. Se oli iso ja kömpelö. Sillä ei ole hajuakaan tasapainosta saatika mitä pyydän siltä. Se testaili minua nykimällä itseään eteen ylös. Ratsastuksen jälkeen totesin että olen vihdoinkin löytänyt jotain, mitä en ole Pyryn jälkeen löytänyt. Hän oli Vesku.
Veskun lempeä katse, rauhallinen olemus ja kiltti luonne teki minuun heti vaikutuksen. Ja kyllä. Vesku on lämminverinen. Muutamien ratsastuskertojen jälkeen veskun kanssa se alkoi hakemaan kokoajan enemmän asioita, mitä siltä hain. Olen myös 1-2kk aikana kerennyt kokea sen kanssa yhden kaatumisen, josta minulle sitten kostautui aivotärähdys, ja siitä taas lievä hermovaurio. Sen takia olenkin nyt tällä hetkellä 2 viikon sairaslomalla koulusta.
Nyt kun Vesku on muuttanut lähemmäksi minua, (hän siis asusti 20km päässä) minun on helpompi edetä sen kanssa. Tosin, epäilen suuresti, ettei Veskusta koskaan tule esteratsua koska sillä on myös hankosidevamma takajalassa. Se on leikattu, kuntoutettu ja se toipui siitä täysin. Pyryhän toki kesti käytön, ei sitä tiedä vaikka Veskullakin kestäisi. Mutta en halua ottaa ylimääräisiä riskejä. Katsotaan hissukseen ja edetään rauhallisin mielin eteenpäin. Ensimmäisenä "listalla" on kuitenkin Veskun ratsukoulutus.
En anna epämääräisiä toiveita päivittelystäni, voi olla että tulee viikottain, päivittäin, kuukausittan.. En voi luvata aktiivista ja säännöllistä postausten tekoa mutta päivitän aina silloin kun töiltä ehdin! Tavoitteeni on yksi postaus viikkoon.
Täällä ruudun toisella puolella kirjoittelee joillekin tuttu ja suurimmalle osalle uusi tyyppi! Olen kirjoittanut mm. Ratsastus Finaaliin -blogia, jonka päätähtenä toimi jo vihreämmillä niityillä laukkaava Pyry. Hän oli lopetettaessa 18-vuotias ja ehti elämänsä aikana olla menestyvä ravihevonen sekä menestyvä esteratsu. Pyry nukkui ikiuneen 3/2016. Hyvin paljon opin tältä hevoselta, mitä on olla hevosenomistaja vaikken sitä koskaan varsinaisesti omistanutkaan sekä opin myös paljon, mitä teen nykypäivänä oisin. Kerkesimme kilpailla Pyryn kanssa kaksi vuotta aktiivisesti ja treenautua.
Mutta Pyry on nyt vihreämmillä laitumilla, ilman kipuja. Mikäs on tämän hetkinen tilanne sitten?! Noh, mennäänpäs asiaan sitten!
Tällä hetkellähän asustan Sodankylässä (vieläkin..) ja opiskelen merkonomi-linjalla. Aloitin alusta nyt 2018 syksyllä, olen siis yhden vuoden jo käynyt surkealla menestyksellä vuona 2016 koulua, mutta eihän vasta 18 vuotta täyttäneellä koulunkäynti kiinnosta! Joka tapauksessa, elämässäni on kerennyt tapahtua paljon asioita. Tällä hetkellä olen onnellisesti kihloissa, minulla riittää töitä omalta alaltani, minulla on ja pysyy hevosharrastus (siitä eempänä...), minulla on ihastuttava kissa-tyttö sekä komea poika-koiranpentu!
![]() |
Aada, 2v |
![]() | |||||||||
Hessu, 6kk |
Myös paljon muuta on tapahtunut! Tässä muutaman vuoden välissä minulla on kerennyt olla kyllä hevosia. Mutta NYT! Näin muutamien vuosien jälkeen olen vihdoin löytänyt itselleni ystävän. Ystävän, joka vei sydämen ensimmäisellä kosketuksella. Tuo iso, kiltti ja lempeä katseinen jättiläinen käveli tarhassa minua vastaan. Sen kiltti katse sai kaiken arkihuolen pois. Noudin sen tarhasta ja rapsutin sitä kunnes lökkäsin satulan selkään ja kävin ensimmäisen ratsastukseni sillä. Se oli iso ja kömpelö. Sillä ei ole hajuakaan tasapainosta saatika mitä pyydän siltä. Se testaili minua nykimällä itseään eteen ylös. Ratsastuksen jälkeen totesin että olen vihdoinkin löytänyt jotain, mitä en ole Pyryn jälkeen löytänyt. Hän oli Vesku.
Veskun lempeä katse, rauhallinen olemus ja kiltti luonne teki minuun heti vaikutuksen. Ja kyllä. Vesku on lämminverinen. Muutamien ratsastuskertojen jälkeen veskun kanssa se alkoi hakemaan kokoajan enemmän asioita, mitä siltä hain. Olen myös 1-2kk aikana kerennyt kokea sen kanssa yhden kaatumisen, josta minulle sitten kostautui aivotärähdys, ja siitä taas lievä hermovaurio. Sen takia olenkin nyt tällä hetkellä 2 viikon sairaslomalla koulusta.
Nyt kun Vesku on muuttanut lähemmäksi minua, (hän siis asusti 20km päässä) minun on helpompi edetä sen kanssa. Tosin, epäilen suuresti, ettei Veskusta koskaan tule esteratsua koska sillä on myös hankosidevamma takajalassa. Se on leikattu, kuntoutettu ja se toipui siitä täysin. Pyryhän toki kesti käytön, ei sitä tiedä vaikka Veskullakin kestäisi. Mutta en halua ottaa ylimääräisiä riskejä. Katsotaan hissukseen ja edetään rauhallisin mielin eteenpäin. Ensimmäisenä "listalla" on kuitenkin Veskun ratsukoulutus.
En anna epämääräisiä toiveita päivittelystäni, voi olla että tulee viikottain, päivittäin, kuukausittan.. En voi luvata aktiivista ja säännöllistä postausten tekoa mutta päivitän aina silloin kun töiltä ehdin! Tavoitteeni on yksi postaus viikkoon.
Tervetuloa seuraamaan menoa! Muistathan katsoa myös Instagramista: @veskujahenna
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)