Täällä ruudun toisella puolella kirjoittelee joillekin tuttu ja suurimmalle osalle uusi tyyppi! Olen kirjoittanut mm. Ratsastus Finaaliin -blogia, jonka päätähtenä toimi jo vihreämmillä niityillä laukkaava Pyry. Hän oli lopetettaessa 18-vuotias ja ehti elämänsä aikana olla menestyvä ravihevonen sekä menestyvä esteratsu. Pyry nukkui ikiuneen 3/2016. Hyvin paljon opin tältä hevoselta, mitä on olla hevosenomistaja vaikken sitä koskaan varsinaisesti omistanutkaan sekä opin myös paljon, mitä teen nykypäivänä oisin. Kerkesimme kilpailla Pyryn kanssa kaksi vuotta aktiivisesti ja treenautua.
Mutta Pyry on nyt vihreämmillä laitumilla, ilman kipuja. Mikäs on tämän hetkinen tilanne sitten?! Noh, mennäänpäs asiaan sitten!
Tällä hetkellähän asustan Sodankylässä (vieläkin..) ja opiskelen merkonomi-linjalla. Aloitin alusta nyt 2018 syksyllä, olen siis yhden vuoden jo käynyt surkealla menestyksellä vuona 2016 koulua, mutta eihän vasta 18 vuotta täyttäneellä koulunkäynti kiinnosta! Joka tapauksessa, elämässäni on kerennyt tapahtua paljon asioita. Tällä hetkellä olen onnellisesti kihloissa, minulla riittää töitä omalta alaltani, minulla on ja pysyy hevosharrastus (siitä eempänä...), minulla on ihastuttava kissa-tyttö sekä komea poika-koiranpentu!
 |
| Aada, 2v |
 | |||||||||
| Hessu, 6kk |
Myös paljon muuta on tapahtunut! Tässä muutaman vuoden välissä minulla on kerennyt olla kyllä hevosia. Mutta NYT! Näin muutamien vuosien jälkeen olen vihdoin löytänyt itselleni ystävän. Ystävän, joka vei sydämen ensimmäisellä kosketuksella. Tuo iso, kiltti ja lempeä katseinen jättiläinen käveli tarhassa minua vastaan. Sen kiltti katse sai kaiken arkihuolen pois. Noudin sen tarhasta ja rapsutin sitä kunnes lökkäsin satulan selkään ja kävin ensimmäisen ratsastukseni sillä. Se oli iso ja kömpelö. Sillä ei ole hajuakaan tasapainosta saatika mitä pyydän siltä. Se testaili minua nykimällä itseään eteen ylös. Ratsastuksen jälkeen totesin että olen vihdoinkin löytänyt jotain, mitä en ole Pyryn jälkeen löytänyt. Hän oli Vesku.
Veskun lempeä katse, rauhallinen olemus ja kiltti luonne teki minuun heti vaikutuksen. Ja kyllä. Vesku on lämminverinen. Muutamien ratsastuskertojen jälkeen veskun kanssa se alkoi hakemaan kokoajan enemmän asioita, mitä siltä hain. Olen myös 1-2kk aikana kerennyt kokea sen kanssa yhden kaatumisen, josta minulle sitten kostautui aivotärähdys, ja siitä taas lievä hermovaurio. Sen takia olenkin nyt tällä hetkellä 2 viikon sairaslomalla koulusta.
Nyt kun Vesku on muuttanut lähemmäksi minua, (hän siis asusti 20km päässä) minun on helpompi edetä sen kanssa. Tosin, epäilen suuresti, ettei Veskusta koskaan tule esteratsua koska sillä on myös hankosidevamma takajalassa. Se on leikattu, kuntoutettu ja se toipui siitä täysin. Pyryhän toki kesti käytön, ei sitä tiedä vaikka Veskullakin kestäisi. Mutta en halua ottaa ylimääräisiä riskejä. Katsotaan hissukseen ja edetään rauhallisin mielin eteenpäin. Ensimmäisenä "listalla" on kuitenkin Veskun ratsukoulutus.
En anna epämääräisiä toiveita päivittelystäni, voi olla että tulee viikottain, päivittäin, kuukausittan.. En voi luvata aktiivista ja säännöllistä postausten tekoa mutta päivitän aina silloin kun töiltä ehdin! Tavoitteeni on yksi postaus viikkoon.
Tervetuloa seuraamaan menoa! Muistathan katsoa myös Instagramista: @veskujahenna
